Saavutettavuuden historia

Kuva. Helsingin Sokeainkoulu
Luokkahuone, jossa on menossa maantiedontunti. Karttapalloa tutkii yksi oppilas opettajan opastuksella. Kuva voisi olla 1930-luvulta arveli Sokeainkoulun oppilas Teuvo Ruponen. hänen aikanaan 50-luvulla pulpetit oli järjestetty yhdensuuntaisesti.
Lähde: Näkövammaisten liitto

Näkövammaisten tiedonsaannin murrokset

Kuvateksti: Tampereen Sokeain Yhdistys 1900-luvun alkupuolella Tampereen Sokeain Yhdistys 1900-luvun alkupuolella. "Tamperelaiset näkövammaiset August Salo ja Vilho Räsänen (eturivissä vasemmalla) kuuluivat siihen työryhmään, joka ideoi sosiaaliavustuksen alkumuodon, sokeainavustuksen."
Lähde: Suomen näkövammaisten ja näkövammaistyön historia 1988, s. 43.

Ensimmäinen murros
oli 1800 luvulla, jolloin ranskalaisen Louis Braillen kehittämä pistekirjoitus mahdollisti sokeille luku- ja kirjoitustaidon. Kohokirjoitusjärjestelmiä oli myös muita, mutta pistekirjoitus jäi elämään.

Toinen murros
oli 1950-luvulla, jolloin tulivat ensimmäiset äänikirjat. Vasta 1950-luvulla saatiin sellaiset nauhurit, että kokonaisia kirjoja pystyttiin tallentamaan. Ensimmäiset äänikirjat (avokelanauhat, Clarck&Smith –nauhuri, sitten c-kasetit ym.)

Pistekirjat vievät valtavasti tilaa. Raamattu vie kolme hyllymetriä, mutta avokelanauhoja tarvittiin vain yksi peini laatikko.

Tiedonsaannin kolmas murros - Verkkosivujen saavutettavuus
Kolmas murros alkoi 1990-luvun alun tienoilla, jolloin tietotekniikka ja tietotekniset apuvälineet tulivat yleisemmin näkövammaistenkin käyttöön. Verkkosivujen ja sähköisten palvelujen myötä saavutettavuus eli niiden toimiminen näkövammaisten käyttämillä tuli ajankohtaiseksi kysymykseksi.

WCAG ohjeistus
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.1 (WCAG 2.1) määrittelee, kuinka verkkosisällöstä tehdään saavutettavuudeltaan parempaa henkilöille, joilla on vammoja tai rajoitteita. Samoin käytettävämpää ikääntyneille ja muutenkin, parantaa käytettävyyttä kaikille käyttäjille.
Ohjeistus koskee julkisia palveluita, mutta sen huomioiminen hyödyntää kaikkia

Tiedonsaannin neljäs murros - Älypuhelimet
Neljäs murros ovat älypuhelimet ja niiden sovellusten tuomat mahdollisuudet.

Heikkonäköinen tai sokea henkilö voi käyttää nykyisiä kosketusnäytöllä varustettuja älypuhelimia niiden ruudunsuurennus- ja ruudunlukijatoimintojen avulla lähes yhtä tehokkaasti kuin täysin näkeväkin.

Tämä riippuu kuitenkin siitä, kuinka graafiset elementit on kuvailtu ja kuinka saavutettavaksi sovellukset on toteutettu.

Sokeain lasten lastentarha. Lastentarhassa opeteltiin erilaisia kädentaitoja. Lähde Näkövammaisten liitto

näyttelyn kokonaisuutta on suunniteltu yhteistyössä Näkövammaisten liitossa toimivan näkövammaismuseon ja sen museoamanuenssin kanssa. Useat apuvälineet ovat tulossa lainaksi näkövammaismuseon kokoelmista. Lisäksi mukaan on tulossa 1990-luvulta atk-aineisto

Lisätietoja:
Näkövammaisten tiedonsaannin kolme murrosta
Louis Braille (1809 − 1852)
Pistekirjoitus.fi