
Ympäristön suunnittelulla ja toteutuksella voidaan oleellisesti helpottaa liikkumista ja sen hahmottamista. asioiden huomioiminen parantaa toimivuutta meille kaikille .
Ympäristön hahmottaminen muodostuu värien, valojen, kontrastien, pintamateriaalien, akustisten olosuhteiden, äänilähteiden, kalustamisen sekä hajujen ja tuoksujen yhteisvaikutuksesta. Näin syntyy Kokemus miellyttävyydestä.
Tilojen selkeyteen voidaan vaikuttaa materiaalien käytön ja kalusteiden sijoittelulla. Häikäisevät pinnat, peilit ja läpinäkyvät lasipinnat voivat hankaloittaa tilan hahmottamista.
Yleisvalaistuksen lisäksi on huomioitava kohdevalaistuksen vaikutus. Valaistuksessa oleellista on sen riittävyys, suuntaaminen, voimakkuuserot ja sävyt.
Valon kohdistumista suoraan silmiin tulee välttää. Myös voimakkaan valon heijastuminen esimerkiksi kiiltäviltä lattiapinnoilta tai taulun lasipinnalta aiheuttaa häikäistymistä.
Epäsuoralla seinän tai katon kautta heijastetulla valolla voidaan ympäristön yleisvalaistusta parantaa ja tasoittaa valaistuksen eroja. Myös murrettujen värien ja mattapintojen avulla voidaan vähentää heijastumista.
Valaisimista tai ikkunoista saattaa syntyä heijastumaa, joka vaikeuttaa näyttöruudulta lukemista. Tätä voidaan välttää mm. epäsuoralla valaistuksella, sälekaihtimilla ja verhoilla.
Valaisinryhmiä tai valaisimia pitäisi voida käyttää myös erikseen. Eri tiloissa tarvitaan erilaista valaistusta, joten tilat voivat olla erilaisia. Valaistuksen säätömahdollisuus antaa mahdollisuuden käyttää valaistusta tilanteiden mukaan.
Valaistuksen tarkoitus on luoda viihtyvyyttä. Esimerkiksi valaisimet, jotka antavat valoa sekä ylös että alas, luovat tunnelmaa. Liian voimakas valaistus saattaa häivyttää varjot ja vaikeuttaa esim. tasoerojen huomaamista.
Häikäisemättömillä valaisimilla, valaisinriveillä ja −juovilla voidaan auttaa liikkumista. Valaisinrivi katossa, portaikon seinässä tai kaiteessa ohjaa kulkuväylällä. Myös valaistu taideteos voi toimia majakkana.
Matalan häikäisemättömän yleisvalaistuksen avulla voidaan luoda tyylikäs ja helposti hahmotettava ympäristö.
Samat asiat pätevät niin sisä− kuin ulkotiloissa. Kohdevalaistuksen lisäksi yleisvalaistus on välttämätön, jotta vältetään voimakkaat valaistuserot. Risteyksien ja ovien edustojen tulee olla riittävästi valaistu.
Maahan tai lattiaan upotetuista voimakkaista valaisimista oleva valo voi häikäistä. Myös valonheittimien käyttöön tulee kiinnittää huomioita.
Tilan hahmottamista auttaa hyvät kontrastit, jotka auttavat kohteiden erottamista toisistaan. Kontrastit syntyvät värien ja valaistuksen käytöstä. Niillä luodaan miellyttävä ja toimiva ympäristö. Liian kontrastittoman tilanhahmottaminen on vaikeaa.
Lattian erottaa seinästä joko eri väreillä tai erottuvalla lattialistalla.
Käytävä voidaan valaista toiseen reunaan valaisimilla lähelle seinää, josta valo heijastuu epäsuorasti, joka tuo seinille kontrastieron.
Ovi tulee erottaa seinästä ovilistoilla tai ovien väreillä, jotka luovat kontrastin seinään. Myös kahvan tulisi erottua ovesta.
Portaikot tulisi erottua ympäristöstä. Portaiden ylä− ja alapäähän, ensimmäisen portaan eteen ja viimeisen portaan jälkeen olevalle tasanteelle, tehdään värein vyöhyke varoittamaan portaikosta. jos vyöhykkeessä on erilainen pintamateriaali, se on helposti tunnistettavissa. Samoin portaiden etureunaan tulisi laittaa jarruttava kontrastikaista.
Pylväiden, kaiteiden, kalusteiden ym. tulee erottua taustastaan, esim. tumma vaaleassa tai päinvastoin.
Ovien tulisi avautua sisään päin, varsinkin käytävä− ja eteistiloissa, jotta ei törmätä avonaisiin oviin. Kuitenkin pienet huoneet, kuten WC:t, voivat poiketa säännöstä, jolloin oviin on hyvä sijoittaa ovipumppu sulkemaan sen.
Kaiteet portaikon kummallakin sivulla helpottavat liikkumista.
Kalusteiden sijoittelulla ja matoilla voidaan auttaa sisätiloissa suunnistamista.
Pyri estämään turhien hälyäänien esiintyminen. Niitä voidaan vähentää mm. pintamateriaalien ja kalustuksen valinnalla.
Äänilähteet opasteina
Suunnistamisessa voidaan käyttää erilaisia äänilähteitä, jotka toimivat äänimajakoina.
Äänimajakka voi olla naksuva tai piippaava laite. Ääni voi olla luonnonääni, esim. puron solinaa tai linnun laulua.
Tuoksuilla voidaan myös opastaa. Kuitenkin niin, että tuoksuherkkyydet on huomioitu. Esimerkiksi herkullinen ruuan tai kahvin tuoksu voi ohjata liikkumista.
Älä tee seinäkoristetta, vaan huomioi, että se erottuu seinästä esim. kehystyksellä.
Tila, joka on aidattu, jotta sinne ei mennä, on hyvä erottaa myös pintamateriaalilla, esim. matolla tai liukuestotarranauhalla, joka koholla olevana tuntuu sekä jalan että valkoisen kepin avulla.
Nimilaput
Teoksen vieressä olevalla nimilapulla on merkitystä:
− Teoksen numero, joka on myös teosluettelossa auttaa palaamaan kiinnostavan taulun luo.
− Teoksen tai teossarjan nimi
− Tekijän nimi
− Tekniikka
− Koko
− Vuosiluku
Jos esillä olevia teoksia on paljon, voi myös olla näyttelykartta.
− Nimilappu tulee sijoittaa aina samalle kohdalle.
− Selkeä ja tarpeeksi iso fontti, muuten kävijät muistavat: ”hyvä näyttely, mutta ne nimilaput olivat todella hankalia”. Onko se sinun viestisi?
Eija-Liisa Markkulan vanhemmat yrittivät kasvattaa tyttärensä niin, ettei kukaan huomaisi, kuinka utelias tämä on. Kenties juuri uteliaisuus on vienyt... ...
Lue lisää
Kaisa Penttilä
Espoolainen näkövammainen, työskentelen it−asiantuntijana Sokeutunut aikuisena. En näe mitään. Sokeuden syy retinitis eli... ...
Lue lisää
Heikkonäköinen tai sokea henkilö voi käyttää nykyisiä kosketusnäytöllä varustettuja älypuhelimia niiden ruudunsuurennus- ja ... ...
Lue lisää
Työskentelen Suomen kuurosokeilla. Päätyöni on kommunikaatio ja sen kehittäminen, eri menetelmien opettaminen sekä kirjojen ja julkaisujen... ...
Lue lisää
Sari Salovaaralla oli vaikeuksia löytää identiteettiään vammaisena 90-luvulla, sillä hän ei uskonut vammaisten voivan olla kovinkaan voimakas joukko.... ...
Lue lisää
Seppo Verho, 75−vuotias entinen toimittaja ja nykyinen valokuvaaja, käsittelee valokuvissaan vanhenemista. Vanhuuden näkökulma osana näyttelyn... ...
Lue lisää
<< Valokuva koskettaa iästä riippumatta | Kiitos tuesta >>
Etusivu
Tero Kokko |
Rapakivenkuja 1 C 45 |
00710 Helsinki, Suomi-finland
Puh: 040-5594 739 |
saavutettavuus [at] omat.fi
|
www.terokokko.fi
Saavutettavuus fb
|
|
Vanhin saavutettavuustestaaja
Kokko-Kokki Oy on tehnyt suomessa verkkosivustojen
saavutettavuustestauksia
jo vuodesta 2003. Yritys on vanhin Suomessa saavutettavuusasioita tehnyt yritys.
Kiinnostavia sivustoja