Näyttelyn kuvailu

kalevala koskettava

< >

Luonto puhuu Kalevalassa –näyttelyn kuvailu

Tervetuloa Luonto puhuu Kalevalassa -taidenäyttelyyn kulttuurikeskus Caisan galleriaan.

Yleiskuvaus tilasta:

Kyseessä on nelikulmainen huone, jossa on sisääntulo vasemmassa reunassa ja ikkunoita vastakkaisessa seinustalla.

Ovesta loivasti oikealle alkaa L kirjaimen muotoinen sisäseinämä keskellä tilaa

Ikkunat sijaitsevat sisääntuloa vastapäätä ja antavat tilaan luonnonvaloinen.

Galleria on suunniteltu kiertoreitiksi, joka kulkee myötäpäivään vasemmalta sisään tullessa.

Näyttelyn tekstitaulujen ja kuvien kuvailut.

Sisääntulosta vasen seinä:

Tekstitaulu
Kalevala syntyi tarpeeseen

Kalevalan synty liittyy Euroopassa 1800-luvulla heränneeseen ajatukseen kansallisvaltioista, kansallisesta kulttuurista ja kansakunnan historiasta.

Suomi oli tuolloin kehittymässä kansakunnaksi, ja sille tarvittiin taloudelliset, yhteiskunnalliset ja sivistykselliset tunnusmerkit.

Kalevala perustuu itämerensuomalaisten kansojen suulliseen, laulaen esitettävään ja suullisesti sukupolvelta toiselle siirtyvään kansanrunous-perinteeseen, runolauluun.

Laulut ovat syntyneet yhteisöllisen luomistyön ja tarinan-kerronnan tuloksena.

Kuvat

Mahti - jumalia ja haltijoita

1. Vihta

Veistoksessa on selkeä *lintuhahmo siivet koholla ja pää kaartuneena taaksepäin. Veistos on elegantti ja dynaaminen ja siitä voi saada vaikutelman parhaillaan lentoon nousevasta linnusta.

2. Tuikahti

Tämä veistos hohtaa oranssina, mikä on valaistuksen tai jään sisäisten heijastusten ansiota. Siinä voi nähdä kaksi lintua selät vastakkain tai vartalot päällekkäin tai teoksen voi nähdä täysin ei-esittävänä.

3. Armas

Kuvassa on kirkas ja hieman tyylitelty, toisiinsa kietoutunut lintupari. Veistos viestii läheisyydestä ja suojelusta, joten siinä saattaa olla emolintu ja poikanen.

4. Vihmo

Jääveistoksessa erottuu selkeästi kaksi päätä vierekkäin. Ehkä linnut parittelevat. Taustalla näkyvä auringonlasku luo lämpimän kontrastin kylmälle jääveistokselle.

5. Hyveä

Tämä on jälleen oranssisävyinen kuva. Korkean veistoksen hahmo muistuttaa ylöspäin katsovaa, joutsenmaista lintua. Sen voi ajatella symboloivan ylväyttä ja rauhaa.

6. Impi

Veistos on läpinäkyvä ja näyttää siksi kevyeltä. Siinäkin voi olla näkevinään kaksi lintua kylki kyljessä. Pari on dynaamisessa liikkeessä ja vuorovaikutuksessa keskenään. Valoisa veistos luo rauhallisen vaikutelman.

Tekstitaulu
Mahti - jumalia ja haltijoita

Kalevala Mahti

Mahti-jääveistossarjan hahmot ovat tutkielmia muinaissuomalaisista jumalista, joista on olemassa ainoastaan runolaulujen ja tarinoiden kuvauksia ja niiden synnyttämiä mielikuvia, mutta ei minkäänlaisia realistisia kuvia.

Mahti-kuvat eivät pyrikään olemaan näköisteoksia, vaan ne ilmentävät voimaa ja ylöspäin suuntautuvaa tunnetta. Ehkä jääkuvia voi sanoa jumalten johdattamiksi.

Mahti-kuviin olen pyrkinyt vangitsemaan mahtivoimaa. Vahvojen luonnonvärien tarkoitus on muistuttaa siitä, että ihminen on ennen mieltänyt itsesä osaksi luontoa ja sen kiertokulkua ja että on sitä edelleenkin.

Kuvat: Jään katse

Kaikissa kolmessa Jään katse -veistoksessa jään kylmä kirkkaus yhdistyy tunteisiin ja tarinoihin, joita niiden muodot voivat herättää. Veistokset ovat pysähtyneitä hetkiä, joissa luonto ja tunne yhdistyvät. Jääveistokset ovat abstrakteja muotoja, mikä jättää tilaa tunnistamiselle ja omien tunteiden heräämiselle.

Kalevala jään katse

7. Auringossa

Vasemmalla oleva, kullankeltaiseksi valaistu veistos kullankeltaiseksi kohoaa ylöspäin kapeana ja sulavalinjaisena. Sen voi ajatella muistuttavan jonkin eläimen tai linnun päätä nokka ylöspäin. Pintaa peittää kirkas hehku, joka luo vaikutelman elinvoimaisuudesta ja lämpimästä sisäisestä valosta. Se voi tuoda mieleen myös jotain suojelevaa tai tarkkailevaa.

8. Kaipaus

Keskellä oleva jääveistos on tumma ja matalahko. Siinä voi nähdä kaksi toisiinsa kietoutunutta hahmoa, jotka näyttävät syleilevän tai nojautuvan toisiinsa, mikä tuo teokseen syvän inhimillisen vaikutelman. On hiljainen ja rauhallinen läsnäolon ja läheisyyden hetki. Taustan hämärä valaistus on osa teoksen tunnelmaa.

9. Maistuva

Oikeanpuoleinen veistos on dynaaminen ja hieman suurempi veistos, jossa kaksi muotoa näyttää kohtaavan tai olevan liikkeessä toisiaan kohti. Veistoksen jäänkirkas pinta on lohkeileva. Muodot muistuttavat lintuja, jotka nokkivat toisiaan hellästi. Yhtä hyvin siinä voi nähdä ihmishahmoja, jotka jakavat yhteisen hetken. Veistos huokuu vuorovaikutusta ja liikettä.

Tekstitaulu

Linnut Kalevalassa

Kalevalassa linnut ovat osa maailmanjärjestystä. Ne tuovat viestejä ja ennustuksia. Linnuilla on myyttisiä merkityksiä, ja niiden ajateltiin olevan sanansaattajia tämän- ja tuonpuoleisen maailman välillä. Pystyiväthän ne liikkumaan vaivatta sekä maan päällä että taivaan korkeuksissa.

Linnuilla on paljon erilaisia tehtäviä, kuten esimerkiksi korkeampia voimia edustavalla kotkalla, joka auttaa Väinämöistä merihädässä.

Tuonelan joutsenen tehtävänä on vartioida Tuonelan virtaa, ja sen pyydystäminen on kohtalokasta. Joutsen symboloi kuolemaa, mutta myös uskollisuutta.

Kangaskuva

10. Lintujen maa

Kuvassa on linnun muotoinen suuri hahmo, jonka ääriviivat toimivat kehyksenä pienemmille lintukuville, jotka on sommiteltu kehyksen sisälle. Kollaasi koostuu noin parista kymmenestä erikokoisesta ja -värisestä linnusta, jotka on piirretty hyvin realistisesti. Sulkapeite, nokka ja värit erottuvat yksityiskohtaisesti. Kehyksenä toimiva iso lintu voisi olla suuri petolintu, haukka tai kotka.

L-muotoisen sisäseinä

Tekstitaulu

Kalevalainen luonto

Metsä on aina läsnä ja lähellä. Jokainen suomalainen on vain parin sadan metrin päässä metsästä.

Metsässä odottaa ihme. Syke rauhoittuu, verenpaine laskee ja mieli tyyntyy. Jos maltamme vielä sulkea puhelimen, saamme lahjaksi hetken olla rauhassa ja tavoittamattomissa. Stressikin hellittää.

Metsässä voimme löytää itsessämme myös muinaisen keräilijän. Voimme kokea etsimisen, löytämisen ja tunnistamisen riemua.

Hakattu metsä ei vastaa, vaikka sinne huudettaisiin. Vain vanhat puut puhuvat ihmiselle, jos hänellä on korvat kuulla.

Kuva:
Metsän sine

Tässä on rivissä kuusi kuvaa, jotka kuvaavat metsäisiä ympäristöjä. Kuvat on muokattu voimakkaan negatiivisävyisiksi (Sinisestä valkoiseen), mikä luo niihin oudon, jopa unenomaisen tunnelman.

Kalevala sininen metsä

11. Viilto

Kuvassa on nuoria lehtipuilta ja pensailta. Niiden takana on mahdollisesti avoin niitty tai pelto. Oksien takana on taivasta. Negatiivivärit korostavat valkoisia ja tummansinisiä sävyjä. Puut piirtyvät vaaleina, taivas korostuu tummana.

12. Erilleen

Kuvassa keskellä erottuu pari tummarunkoista puuta, joiden juurilla on pienempää pensaikkoa. Etualalla on avointa nurmikkoa ja tuuhean metsikön yllä näkyy taivasta.

13. Aukio

Keskellä on melko jykevä puun runko. Etualalla on runsasta kasvustoa, josta tuo puu kohoaa. Kuvan keskiosassa on vaaleana erottuva aukio, jonne voi kuvitella metsäpolun johtavan.

14. Kaltevalla

Useita ohuita runkoja, mahdollisesti koivuja, jotka ovat vinossa oikeasta alakulmasta kallistuen vasemmalle ylös. Kasvillisuus on tiheää, ja vain vähän taivasta häämöttää tummana sen lomasta.

15. En kaadu

Kuvassa näkyy pieni aukea, jolla on kaatuneita ja kaatumassa olevia nuoria lehtipuita. Runsas oksisto muodostaa seittimäisen pinnan vasten tummana näkyvää taivasta.

16. Kasvuni

Kuvaa hallitsee etualalla oleva jykevä mänty. Se on kallistunut vasemmasta etualakulmasta kohti keskilinjaa. Oksia on vain oikealla puolella runkoa, ja ne sekä latva ulottuvat kuvapinnan yli. Mänty näyttäisi kasvavan rannalla. Vedessä on kuvajaisia ja vastarannalla voi ajatella olevan pieniä rakennuksia. Taivas kohoaa niiden yllä liukuen vaaleasta hyvin tummaa.

Viereinen seinä L-muotoisessa sisäseinässä

Metsän sinessä

Kaikki kolme sinistä kuvaa on käsitelty negatiivikuviksi eli värit vaihtuvat päinvastaisiksi ja vaaleat valokohdat tummiksi, tummat vaaleiksi. Tuloksena on hyvin kontrastinen, vastakohtia korostava kuva.

17. Marja

Kuvassa on oksia, joissa on harvassa pieniä pyöreitä marjoja. Lehdet ja marjat näkyvät etualalla selkeästi, taempana on lisää oksia ja marjoja, jotka ovat epätarkkoja ja luovat vahvan syvyysvaikutelman.

Negatiivikäsittelyn vuoksi lehdet ja marjat näkyvät vaaleina, kun taas tausta on tummempi. Kuvassa tarkastellaan luonnon yksityiskohtia läheltä.

18. Polkuni

Kuvassa on nuoria pystyjä, ylös kohoavia puunrunkoja. Maassa on aluskasvillisuutta. Kuvan tunnelma on rauhallinen. Sen pystysuuntainen rytmi hallitsee maisemaa.

19. Sinessä

Kuvassa on järvenrantamaisema. Molemmilla puolilla on tuuhealehväisiä lehtipuita, joiden välistä näkyy tyyni järvi. Vastarannan viiva on kuvan puolivälissä, ja taivas heijastuu veteen.

Kuvan tunnelma on rauhallinen ja rantanäkymää on kuvattu laajempana maisemana kuin edellisiä.

Kalevala sininen metsä

Seinän pääty
Luonto puhuu Kalevalassa

Varhaisten esi-isiemme on arveltu tulleen Suomenniemelle 11 000 vuotta sitten Espanjan tienoilta jään vetäydyttyä pohjoisemmaksi. Myös Uralin suunnalta on kulkeutunut sekä geenejä että kulttuuria.

Muinaisen suomalais-ugrilaisen taruston perusteella voidaan sanoa, että sukupuolet ja väestöryhmät ovat olleet tasa-arvoisempia kuin muualla maailmassa. Kalevalaisessa maailmassa erilaisuus ja vajavuudetkin on hyväksytty, vaikka kansanrunous kertoo myös karusta vähäosaisuudesta.

Kalevala on portti muinaiseen suomalais-karjalaiseen kulttuuriin, myytteihin

Ikkunaseinän keskellä

Luonto Puhuu Kalevalassa

Yhdessä nämä kaksi kuvaa muodostavat värimaailmaltaan vastakohtaisen parin.

Sinertävä lehti kertoo kylmästä yöstä, kun punaruskean maiseman valo taas kertoo hehkuvasta ja lämpimästä päivästä. Kyse voi olla luonnon sykleistä – elämästä ja kuolemasta, hiljaisuudesta ja voimasta.

Kalevala lehti ja auringonlasku

20. Lehden sine

Sinertävä lehti on lähikuva yhdestä suuresta, kuihtuneesta lehdestä. Kuvassa on sinisen ja tummanvioletin sävyjä, ja lehti näyttää jäätyneeltä, koska se on valaistu kylmällä, taianomaisella valolla. Lehti on rakenteeltaan ryppyinen, reunoistaan hieman repaleinen ja täynnä pieniä yksityiskohtia kuten suonia ja täpliä. Lehden tausta on tumma, lähes musta, mikä saa lehdenkin hohtamaan. Tunnelma kuvassa on hiljainen ja viileä kuin talven ensiyö, jolloin aikakin pysähtyy.

Tekstitaulu
Elias Lönnrotin elämäntyö

Vaikka Kalevala perustuu kansanomaiseen laulettuun runouteen, se on paljolti myös Lönnrotin luomus. Hän muokkasi materiaalia, sommitteli tapahtumia ja juonirakenteita sekä myös loi itse säkeitä ja henkilöitä kuten Ainon ja Marjatan, jotka molemmat ovat itsenäisesti toimivien naisten esikuvia.

Kalevala on kokonainen myyttinen runomaailma ja laaja kertomuskokonaisuus, jossa eeppisen aineksen lisäksi on lyyrisiä runoja, syntysanoja ja loitsuja.

21. Auringon heijaste

Kuvassa on auringon heijaste metsän läpi. On joko auringonnousu tai -lasku. Auringon valo hehkuu kirkkaankeltaisena ja oranssina. Kuvan metsän puut ovat kuin mustia varjoja, joiden lomasta tuleva valo luo hehkuvia kehiä ja tulenomaista heijastusta. Koko kuva on lämminsävyinen kuin metsä olisi liekeissä. Kokonaisuudessaan kuvan tunnelma on lämmin ja hieman mystinen. Se voisi olla hetki ennen muutosta tai luonnon rukous.

Kangaskuva ikkunaseinän ja oikean kulmassa.

Sukupolvien tarina

Kuva on mustavalkoinen valokuvakollaasi, jossa on useita kymmeniä eri tavoin vanhenevien naisten kasvoja. Naiset näyttävät olevan yksi ja sama henkilö vain eri ilmein ja eri suunnista kuvattuna. Nainen hymyilee, katsoo eri suuntiin ja vakavoituu välillä. Kasvot ovat lähekkäin ja kokonaisuudesta muodostuu mosaiikkimainen pinta.

tekstitaulu
Sukupolvien tarina

Kalevalan perustana olevat kansanrunot ovat runolauluja, joita muinoin laulettiin monenlaisissa tilanteissa ja jotka siirtyivät suullisena perinteenä laulajalta ja sukupolvelta toiselle.

Runot noudattelevat vanhaa kalevalamittaa (nelipolvinen trokee), jonka piirteitä ovat alkusointu, toisto sekä määrämittainen säerakenne. Niiden ansiosta runot oli helppo painaa mieleen ja muistaa. Toki runoja myös muunneltiin.

Kansanrunoja kerättiin erityisesti 1800-luvulla, jolloin niitä ruvettiin julkaisemaan myös kirjallisessa muodossa. Niin vanha suomalais-karjalainen perinne saatiin talteen ja säilymään osana kirjallisuutta ja elävää kansanperinnettä.

Oikea seinä

Kalevalan väkeä

22. Kunnioitus

Kuva on mustavalkoinen, hyvin kontrastinen valokuva, jossa iäkäs nainen ja mies seisovat lumisessa metsämaisemassa. Kuvassa yhdistyy suomalainen luonnonvoimien ankaruus ja ihmisen olemus. Tunnelma on hiljainen ja kunnioittava, mutta myös toiveikas. Se tekee kuvasta myös tarunhohtoisen. Ihmishahmot voivat olla kuin luonnonhenkien tai esi-isien kanssa yhteyttä ottavia henkilöitä,vaikkapa muinaissuomalaisia tietäjiä tai parantajia.

Kuvan tummat kohdat ovat lähes mustia ja vaaleat lähes valkoisia, mikä luo graafisen vaikutelman ja hieman mystistä tunnelma kuvaan. Taustan talvisessa maisemassa näkyy suuria kallioita, joiden pinnalla on lunta ja mahdollisesti jäätä. Taustalla kohoaa korkeita, lehdettömiä puita, mistä voi päätellä, että vuodenaika on sydäntalvi. Kallion seinämällä näkyy valkeita juovia, jotka voivat olla jäätyneitä vesinoroja tai lumen kasaumia kallion uurteissa.

Kuvan naisen ja miehen vaatetus on tummaa ja muistuttaa viittoja tai kaapuja, mikä tuo mieleen muinaissuomalaista tai shamanistista tuntua.

Molemmat hahmot katsovat vakavina ja mietteliäinä ylös.

Heidän kasvonsa ovat ainoat kirkkaat ja vaaleat kohdat muuten tummissa hahmoissa, mikä korostaa heidän läsnäoloaan.

Seuraavat kuvat
Kuvassa on neljä mustavalkoista, vahvasti kontrastoitua kuvaa, jotka esittävät ihmisiä.

Kuvissa korostuu tunne yhteydestä luontoon ja henkisyyteen. Henkilöt voivat esittää muinaissuomalaisia ihmisiä, tietäjiä, parantajia tai yhteisön vanhimpia.

23. Tahto

Kuvassa on vanha mies, jolla on täysi parta ja yllään tumma viitta. Hän näyttää katsovan hieman yläviistoon. Taustalla on tummaa ja vaaleaa kontrastia. Hahmo voi tuoda mieleen shamaanin tai vanhan tietäjän.

24. Kohtaaminen

Kuvassa on ikääntynyt nainen, joka hymyilee ja näyttää rauhalliselta. Häntä valaisee kirkas valo, ja kuvasta huokuu lempeys ja viisaus. Viistosti kuvan vasemmassa yläreunassa näkyy hiven ensimmäisessä kuvassa olleesta täysipartaista, shamaanimaiseksi luonnehditusta miestä.

25. Luovutus

Kuvassa nainen seisoo vedessä, selkä katsojaan päin, kädet levitettyinä suoraa sivuille. Hahmon aistii selvästi olevan yhteydessä luontoon. Vesi ulottuu naista reisiin polven yläpuolelle. Taustalla on kapea kaistale vastarantaa ja taivas.

26. Hallinta

Kuvassa on jo melko iäkäs nainen, jonka vaaleat hiukset laskeutuvat harteille. Tummaa puseroa vasten erottuu kaulassa oleva näyttävä koru. Katse suuntautuu suoraan eteenpäin, ja ilmeessä on päättäväisyyttä ja arvokkuutta.

Tekstitaulu
Kalevalan väkeä

Kansanrunouden henkilöt ovat olleet karismaattisia voimahahmoja, usein heimo- tai sotapäälliköitä, joiden sankarilliset tai ihmeteot ovat muuttuneet tarinoiksi ja runoiksi.

Millaisia ovat nykypäivän Väinömöiset, Louhet, Joukahaiset ja Ainot? Henkilövalinnoilla ja kuvilla pyrin esittämään ympärillämme eläviä kalevalaisia hahmoja.

Yksi Kalevalan keskeisistä teemoista liittyy miesten haluun ja yrityksiin saada vaimo itselleen. Satojen vuosien aikana syntyneissä kansanrunoissa esiintyy monenlaisia Väinämöisiä, Ilmarisia ja Lemminkäisiä.

Kuvat jatkuvat
Neljän kuvan sarja koostuu mustavalkoisista muotokuvista. Kasvokuvat on pelkistetty ja vahvasti kontrastoitu, jolloin vaaleat alueet ovat lähes valkoisia ja tummat lähes mustia. Kuvien tyyli korostaa kasvojen ilmeitä ja tunteita.

Kuvat kertovat tarinaa ihmisistä, jotka voisivat olla muinaissuomalaisia tietäjiä, parantajia tai luonnon kanssa tasapainossa eläviä vanhimpia. Kuvissa on hiljainen, kunnioittava ja syvästi inhimillinen tunnelma. Jokainen kuva keskittyy myös ilmeisiin ja katseisiin, mikä tuo henkilöhahmot lähelle katsojaa ja tekee heistä lähes myyttisiä hahmoja.

Kalevalan väkeä

27. Tytär

Kuvassa on kaksi henkilöä seisomassa vastakkain tai vinosti toisiaan vasten vierekkäin ulkotilassa. Oikean yläreunan nuorempi nainen katsoo vasemman alareunan vanhempaa naista hieman tutkivasti. Tausta on tumma. Metsä ja muut luonnon elementit erottuvat heikosti. Kuvassa on hiljainen, melkein juhlava tunnelma.

28. Katse

Kuvassa on mies, jolla on valkoinen parta ja tumma päähine. Hän katsoo kohti kameraa ja hymyilee kevyesti. Miehestä vaikuttaa pehmeältä.

29. Me

Kuvan mies ja nainen katsovat toisiaan lähietäisyydeltä hyvin lämpimästi hymyillen. Tilanteessa tiivistyy parin keskinäinen yhteys ja lempeys. Kuvassa voi aistia vanhan parin keskinäisen kunnioitusta ja hellyyttä.

30. Tahto

Kuvassa on naisen kasvot läheltä, suoraan edestä kuvattuina. Hänen katseensa on vakava, lähes ankaran mietteliäs. Kuvan tyyli korostaa hänen ilmeensä vahvuutta, mikä tuo mieleen matriarkaalisen voiman, sillä nainen on kuin viisas esiäiti.

Vastakkainen sisäseinä osa

Ilmasto

Esillä on kaksi taivaskuvaa, joissa on puolipilvinen, dramaattinen ja värikylläinen taivas. Kuvissa korostuu luonnonvoimien ja värien vaikutelma. Kuvien tunnelmaa voi pitää surrealistisena.

Kalevala ilmasto

31. Hohde

Oikeanpuoleinen on vaakasuuntainen auringonlaskukuva täynnä oranssin, punaisen, keltaisen ja sinisen sävyjä. Yläosassa taivas on tumman pilviverhon peitossa ja horisontissa on hehkuvaa valoa, mikä luo kuvaan vahvan kontrastin. Alaosassa on yhtä tummana silhuettimaisia maan pintaa.

32. Pilvien pilari

Vasemmanpuoleinen kuva on pystysuuntainen taivaskuva, jossa on voimakkaita lämpimiä värejä: keltaista, oranssia ja violettia, jotka kohoavat pilarina taivaalle. Tummansiniset ja mustahkot pilvet kehystävät valoa. Kyse on auringonlaskusta, jolloin valo murtautuu esiin pilvien lomasta näyttävästi.

Tekstitaulu
Ilmaston muutokset

Maapallolla ja ilmastolla on omat muutosprosessinsa, jotka muistuttavat siitä, ettei ihminen ole mikään luomakunnan herra.

Jääkauden aikana kilometrejä paksun jäätikkö painoi maankuorta satoja metrejä alaspäin verrattuna nykytilaan.

Jääkausi päättyi 10 000–12 000 vuotta sitten. Maankuori alkoi palautua kohti alkuperäistä. Maannousu oli voimakasta ensimmäisten tuhansien vuosien aikana.

Meneillään oleva ilmaston lämpeneminen näkyy monin tavoin. Talvet lyhenevät ja kasvukausi jatkuu. Kesät ja vedet lämpenevät. Monien lajien elinolot vaikeutuvat ja lajeja häviää.

Kangastaulu nurkassa

33. Sininen salama

Kuva on negatiivikuva metsämaisemasta. Kuvan värit ovat käänteisiä: vaaleat kohdat näkyvät tummina ja tummat vaaleina.

Kuvassa on kallioinen maisema, jonka etureunalla näkyy paljasta kalliota ja vielä sen edessä ohuita, lehdettömiä puita. Kallion muodot erottuvat voimakkaina valon ja varjon kontrastin ansiosta.

L-muotoisen sisäseinän oviseinää vasyapäätä.oleva kuva alue

Tähtitarha

Näissä kuvissa on paljon valon leikkiä, värejä ja liikkeen tuntua. Ne eivät ole täysin realistisia valokuvia, vaan ne voisivat olla taiteellisia kuvitelmia avaruudesta ja kosmisesta maailmasta. Kuvia voi pitää visuaalisina runoia kosmoksesta, joka on täynnä liikettä, valoa ja salaperäisyyttä.

Kalevala taivaankansi

34. Sineen

Kuvassa näkyy hopean ja sinisen sävyisiä valojuovia, jotka kulkevat diagonaalisesti kuvan kulmasta kulmaan tummalla taustalla. Kuvassa voi olla tähtisumuja tai galaksien kaaria. Kuvassa on myös pieniä pisteitä, jotka ovat kuin tähtiä.

35. Murska

Tämä kuva on lämminsävyinen. Värit ovat kellertävää ja oranssia aivan kuin valolähteenä olisi jokin aurinkomainen ydin. Kirkas keskipiste näyttää säteilevän valoa pisaroiden tai pölyhiukkasten läpi.

36. Punaisessa

Tämä valoa hehkuva kuva on abstrakti. Tummanpunaisella ja ruskealla pohjalla loistaa kolme valopistettä, jotka näyttävät heijastuvan jonkin läpinäkyvän pinnan läpi. On kuin katsottaisiin tähtien valoa huurteen tai linssin läpi.

37. Kohoava

Kuvassa on pitkiä, kaartuvia viivoja, jotka ovat kullanhohtoisia tai kuparin värisiä. Viivat halkovat tummanpunaista taustaa kuin valonsäteet tai meteorien radat avaruudessa.

38. Kaaren

Tässä näkyy selvästi kiiltäviä, kultaisia valojuovia. Ne muistuttavat virtaavaa energiaa tai taittuvia valonsäteitä. Tausta on tummanpunainen ja hieman läpikuultava. Kuvassa on voimakas ja dynaaminen tunnelma.

39. Renkaan

Tämä kuva on muita tummempi ja mystisempi. Keskellä on kirkas, punakeltainen hohde, joka muistuttaa pientä aurinkoa. Sen halki kulkee tumma, ohut viiva, jonka voi kuvitella olevan varjo tai rengas. Olisiko se vaikkapa Saturnus?

Tekstitaulu
Katse tähtitaivaalle

Vaelsi hidas muutos,
kuin tuuli vuorten takaa.
Ihminen sai oman paikkansa
maan kamaralla, maailmassa
ja tähtitaivaan alla.

Ympärillä suuri hiljaisuus,
yön valoton pimeys.

Katse kohoaa,
kiipeää korkeuksiin.
Ja Aika pysähtyy.

Tähtien täyttäm
kupu kaiken yllä.
Ihme. Hämmennys.

Mitä kaikki on?
Jumalatko siellä kulkevat,
taivaan valtiaat,
ihmiselon säätäjät?

Vai tyhjyyskö,
pelkkä pimeys
vai suuri lupaus?

Tulevat papit, profeetat
Tulevat tietäjät ja tutkijat
arvailua kaikki.
kysymysten kehä laajenee.
Jäljelle sama ihmetys

Myös tänään
ilta pimenee
ja yön tähtikupu kohoaa.
pimeys vaikenee.

Katse nousee ja avaruuden
syvyyksiin pakenee.

Sama on tähtien tarha,
sama hiljaisuus
kuin kaukaa
tuhansien sukupolvien.

Tänään
kuin alussa ikiaikain
ihmettelet taivaan alla,
unen ja toden rajamailla.
Tallella on yhä salaisuus.

Näet kuin muinoin nähtiin.
kun aika pysähtyy.
Saat olla toimeton ja vapaa,
mitätön ja pieni ihminen
osassa suurta kaikkeutta.
Tero

Ovisein
Tekstitaulu

Puhdas vesi

Vesi on kaiken elämän edellytys. Maapallon pinta-alasta on suurin osa vettä. Myös kehossamme on sama jakauma: olemme noin 70-prosenttisesti vettä.

Makea vesi on uusiutuvista luonnonvaroista tärkein. Silti puhdas raikas vesi ei ole itsestäänselvyys kaikkialla. Yli miljardi ihmistä elää ilman puhdasta juomavettä, ja maailmassa kuolee vuosittain yli puoli miljoonaa lasta likaisen veden tai puutteellisen sanitaation seurauksena.

Maanviljelyn kehittymiselle makea vesi oli tärkeä edellytys. Ensimmäiset suuret kulttuurit syntyivät suurten jokien alueelle. Suomeenkin asutus on levinnyt vesireittejä pitkin.

Puhdas vesi
Kuvat

Näissä seitsemässä erillisessä kuvassa on erilaisia vedenpinnan muotoja ja liikkeitä. Kuvat on mahdollisesti käsitelty niin, että värit ovat korostetun sinisiä ja tummia. Jotkut niistä muistuttavat negatiivisävyjä.

Kalevala puhdas vesi

40. Heijaste

Näkyvillä on kevyitä renkaita ja heijastuksia veden pinnalla, mahdollisesti sadepisaroiden tai muun pienen liikkeen aiheuttamia aaltoja.

41. Kuohussa

Kuvassa on tummaa vettä. Pinnassa näkyy tiheää merilevältä vaikuttavaa rakennetta.

42. Roiskeet

Tämän kuvan vesi on kirkasta ja se on liikkeessä. Siinä on vaahtoa tai pyörrettä, ehkäpä kyseessä pieni koski tai virtaus.

43. Tyrsky

Voimakkaasti vaahtoavaa ja pyörteilevää vettä, ehkä meren aallokkoa tai virtauksessa kieppuvaa vettä.

44. Putous

Nyt katsellaan veden pintaa ylhäältä. Heijastuksista muodostuu tiheä, lähes abstrakti pinta. Veden aaltomaisessa liikkeessä on sekoittuneena tummaa ja kirkkaampaa sinistä. Vesi on liikkeessä kohti oikeaa laitaa.

45. Pyörteet

Kuvassa on kiivaita pyörteitä tai jopa murtuva aaltoa. Vedessä on paljon vaahtoa ja vauhtia, ja koko kohtaus vaikuttaa hyvin energiseltä.

Tekstitaulu

Suomi on suokansan maa

Suot ovat tärkeä osa maamme luontoa ja myös kulttuuria. Pinta-alasta on suota miltei kolmannes.

Suot toimivat luonnollisina vesivarastoina. Ne pidättävät vettä ja vaikuttavat siten paikalliseen vesitalouteen. Ne suodattavat ja säännöstelevät veden virtauksia ja hillitsevät tulvia.

Suot pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta, ja niillä on tärkeä rooli myös ilmaston kannalta. Suot ovat hiilinieluja ja hiilivarastoja.

Suot ovat tuhatvuotisen, hitaasti muodostuvan turpeen aarreaittoja, ja turvetta on käytetty monin tavoin.

Jään tummuus

Esillä on kolme vierekkäistä jääveistosta, jotka on kuvattu mahdollisesti ulkona kylmässä ympäristössä. Muodoltaan epäsäännöllisiin veistoksiin heijastuu taustasta lämmintä valoa, joka tuo esiin jään kirkkauden ja pinnan yksityiskohtia. Voi ajatella, että mystiset ja meditatiiviset veistokset kuvaavat eläviä olentoja Kaikki kolme veistosta ovat kuin pysähtyneitä hetkiä, jään sisään vangittuja tunteita tai hahmoja.

Kalevala jääveistos

46. Hallussa

Kuvassa oleva veistos muistuttaa vaikkapa eläimen tai linnun päätä, jonka yläosa kaartuu kuin nokka tai sarvi. Hahmo näyttää katsovan tai kumartuvan alaspäin. Veistoksen pinta on kiiltävä ja kirkas, ja siinä heijastuu tummaa ja kellertävää valoa, mikä antaa vaikutelman sisäisestä hehkusta.

47. Hymy?

Kuvassa on korkea ja melko kapea jääveistos, jossa voi nähdä kaksi ihmismäistä, toisiaan halaavaa hahmoa. Valoa heijastuu pinnasta pehmeästi, ja hämäräksi jäävä ympäristö korostaa jään kylmyyttä ja salaperäisyyttä.

48. Paljas

Kuvan veistos on muodoltaan pyöreämpi ja sulavampi kuin edelliset. Se voi tuoda mieleen kiven tai muun kovan, hiotun kappaleen. Veistoksessa voi myös nähdä piirteitä, jotka muistuttavat linnun päätä tai pesässä olevaa hahmoa. Jääveistoksen pinta on osin huurrettu, jolloin siitä heijastuva valo tekee siitä elävän.

Koskettava kuva
Kauneus on katsojan sormissa

Vanhin saavutettavuustestaaja
Kokko-Kokki Oy on tehnyt suomessa verkkosivustojen saavutettavuustestauksia
jo vuodesta 2003. Yritys on vanhin Suomessa saavutettavuusasioita tehnyt yritys.

Kiinnostavia sivustoja